Naisen muotokuva (2013)


Spatial work for ensemble. Duration 23 min.

fl (doubling picc. and fl alto), ob (doubling cor Anglais), cl (doubling bass cl.), bsn (doubling double bsn), cor, vl, vla, cb

Fp: Zagros ensemble (Hanna Kinnunen fl, Hannu Perttilä ob, Päivi Kiljala cl, Otto Virtanen bsn, Tommi Hyytinen cor, Hannu Vasara vl, Riitta-Liisa Ristiluoma vla, Sampo Lassila cb)

June 15th 2013


Minna Leinonen´s and Heta Kuchka´s collaboration Naisen muotokuva (A Portrait of a woman) portrays women´s work and life through ages by connecting music and visualisation. The wish of the commissioners was to bring the idea of being a female artist from the historical perspective to the present and at the same time to make a reference to the 150th anniversary of Venny Soldan-Brofeldt. The titles of movements I-IV are citations from criticism that paintresses received in the 19th century, the title of the fifth movement quotes one of Soldan-Brofeldt's´s own remarks.

The music in Naisen muotokuva sets side by side three eras prominent to female arts: melodies from the medieval mystic Hildegard von Bingen not silenced by the church because her works were considered epiphanic; criticism of 19th century paintresses´ works which were seen as curiocities rather than works of art; and finally contemporary art, in which the sex of the artist in conventional sense is not relevant and in which integrating female and male qualities might even be essential.


Minna Leinonen, Heta Kuchka, Hildegard von Bingen: Naisen muotokuva (2013)


I ”restrained, controlledly soulful” (Maria Wiik)

II ”women longed for more spiritual subjects”

III ”like pale, timid and solemn flowers”

IV ”minor subjects were suitable for women”

V ”all those paintresses seem to bear their misfortunes with remarkable tranquility” (Venny Soldan-Brofeldt)


Minna Leinosen ja Heta Kuchkan yhteisteos Naisen muotokuva kuvaa naisten työtä ja elämää eri aikoina yhdistämällä musiikkia ja kuvaa. Teoksen tilaajien toiveena oli tuoda naistaiteilijuuden tematiikkaa historiallisesta näkökulmasta tähän päivään ja samalla viitata taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin syntymän 150-vuotisjuhlaan. Osien I-IV nimet ovat peräisin 1800-luvun naistaiteilijoiden saamista kritiikeistä, osan V nimi taiteilijan omasta lausahduksesta.

Naisen muotokuvan musiikissa rinnastuu kolme naistaiteilijuuden kannalta merkittävää ajallisuutta: keskiaikaisia melodioita mystikko Hildegard von Bingeniltä, jota kirkkoisät eivät vaientaneet, koska teoksia pidettiin jumalallisten näkyjen ilmentyminä; arvioita 1800-luvun naistaiteilijoiden teoksista, joita ei arvioitu teoksina vaan kuriositeetteina; ja lopulta aikamme taidetta, jossa tekijän sukupuoli konventionaalisessa mielessä on irrelevantti ja feminiinisten ja maskuliinisten ominaisuuksien yhdistyminen voivat olla jopa taiteen luomisen edellytys.


Minna Leinonen, Heta Kuchka, Hildegard von Bingen: Naisen muotokuva (2013)


I ”hillitty, pidätetyn sielukas” (Maria Wiik)

II ”naiset kaipasivat aiheisiin henkisyyttä”

III ”kuin kalpeat, kainot ja surumieliset kukat”

IV ”pienet aiheet sopivat naisille”

V ”kaikki nuo taiteilijattaret näyttävät ihmeteltävällä mielentyyneydellä kantavan onnettomuutensa” (Venny Soldan-Brofeldt).